Ullumi silarluk Nuup umiarsualiviani natsimasaqattaartoq Royal Greenlandip kilisaataataasa nutaanersaannik Kaassassuk-mik atsiinermut ilisarnaatitupajaaq tunuliaqutsiivoq. Pissutsinut imaannaanngitsunut, umiarsuup inuttaasalu qanittukkut Atlantikup Avannaata Issittullu imartaanni naapitassaannut, ilimasaarutaasutut.

Sialleraluaqisoq sakkortuumillu anoraasuartaraluartoq amerlaqisut umiarsualivimmukaasimapput, ilaatigut Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen aamma peqataajartorsimalluni.

Umiarsuarmik atsiisuuvoq Ane Lynge, sapaatip akunnerata tulliani Royal Greenlandimi ukiuni 36-ini sulisimanermini nalliuttorsiortussaq. Atsiineq, suliffeqarfissuup kilisaataatiminik nutarterinerata annertuup naammassineqarneratut malunnartinneqarpoq, tassami kilisaatit nutaat tallimassaraat kingullersaralugulu.

-       Aalisarneq suliffeqarfissuatta tunngavigaa, inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tunngaviuvoq – aammalu Nunatsinni 1.000-it sinnerlugit suliffissaqartitsilluni. Tamannarpiarlu aamma pissutigalugu immikkut akisussaaffeqarpugut. Akisussaaffik tamanna ilisimaaraarput – tulluusimaarutigalutigulu. Kaassassuup aningaasaliiffiginera akisussaaffimmut tamatumunnga ilaavoq. Umiarsuarmut nutaamut aningaasaleeqqinneruinnanngilaq – siunissatsinnulli tamarmut aningaasaliinerulluni: Aalisarnermut, piujuartitsinermut nutaaliornermullu, Royal Greenlandimi Sulisoqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu pisortaq, Bodil Marie Damgaard, oqalungiaammini ilaatigut oqarpoq.

Kaassassuk issittup imartaata raajaanik kilisaatitut sanaajuvoq ukiullu ataatsip ingerlanerani pisanik 10.000 tonsinik tunisassiorsinnaanermik piginnaassusiligaalluni. Piginnaassuseqassusiani qitiusumik inissisimavoq umiarsuarmi teknologi nutaaliaalluinnartoq: Kaassassuk atortulersugaavoq robot-imik qarasaasiaq atorlugu pallet-ilersuisinnaasumik, nammineerluni nioqqutissianik poortoriikkanik palle-tsinut issoraasinnaasumik. Tamanna tunisassiornermik pisariillisaaneruinnaanngilaq, aammali oqimaatsunik kivitsinerit annikillisippai, avammullu nioqqutissianik assigiissaarnerusumik isumaginnissinnaaneq qulakkeerlugu.

•       Kaassassuup, kilisaataatigineqartullu nutaat raajarniarluni, qaleralinniarluni saarullinniarlunilu aalisarnermi piffissamut nutaamut ikaarsaariarnerput misinnartippaat. Aningaasaliineq siunissamut avungangaatsiaq tunngasuuvoq – tamannalu uppernarsaataavoq, Royal Greenlandip suli ukiuni tulliuttuni 25-ini ingerlarsorsinnaanini. Umiarsuaq aalisarnermi tunisassiornermilu atortulersugaavoq pissarsiarineqarsinnaasut pitsaanerpaartaat atorlugit, qalorsuit pingasut ataatsikkut atorlugit aalisarsinnaasoq tunisassianillu piariikkanik 160 tons-inik tunisassiorsinnaasoq, kilisaatip naalagaa, Linjohn Christiansen, oqalugiarami taama oqarpoq.