Allattoq: Niels Thomsen, Royal Greenland-imi siulersuisut siulittaasuat

Piffissami kingullermi Kitaani sinerissap avataani qaleralittassanik 2.468,5 tonsinik Tunumilu saarullittassanik 5.000 tonsinik neqerooruteqartitsineq Aasianni aalisarnerup suliffissaqartitsinerullu siunissaat pillugit oqallinnermik pilersitsisimavoq. Oqallinneq taanna pingaaruteqarpoq. Pisassiissutimmi suliffeqarfiillu pillugit oqallinnerup tunuatungaaniittut suli tigussaanerujussuit pineqarput: inuit, suliffissat aammalu najukkami aalisarnerup ingerlatiinnarneqarnissaanut ineriartortinneqarnissaanullu periarfissat.

Royal Greenlandip ingerlatseqatigiiffiit pingasut allat peqatigalugit Aasiaat Trawl pilersissimavaa, pisassiissutillu neqeroorutigineqartut neqerooruteqarfigisimallugit. Taamaaliorsimavugut isumaqaratta ataatsimoorluta aaqqiissutissamik nukittuumik peqarluta, aammalu Aasianni aalisarneq aallaavigalugu suli ingerlatsisoqarsinnaanera ineriartortitsisoqarsinnaaneralu upperigatsigu.

Pisassiissutit aalisarnissaannut pisinnaasaqarpugut misilittagaqarlutalu. Tamannali kisimi naammanngilaq. Uagutsinnut aamma pingaaruteqarpoq isumalluutit sumiiffimmi iluaqutaasumik atorneqarsinnaappata tassani ingerlatsinermik pilersitsinermut iluaqutigineqarnissaat.

Taamaattumik Aasiaat Trawlip neqeroorummini pisat 75 procentii Aasiannut tulaattassallugit imminut pisussaaffilerpoq, naak neqerooruteqartitsinermi 25 procentinik tulaassisussaatitaanissaq piumasaqaataagaluartoq. Tamanna najukkami suliareqqiinermut, ingerlatsinermut illoqarfimmilu suliffissaqartitsinermut iluaqutaassaaq.

Peqatigisaanik Aasiaat Trawlip sinneqartoorutaasa 5 procentii Aasianni inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atorneqarnissaat immitsinnut pisussaaffilerpugut. Tamanna eqqarsaatigilluarlugu toqqarsimavarput. Isumalluutit uagutsinnut isumagisassanngortinneqartut tunngavigalugit aningaasaqarnikkut patajaasumik ingerlatsilersinnaagutta, angusat ilaat aamma najukkami periarfissanik nutaanik pilersitseqataasariaqarput.

Aasianni suliassap aaqqiiviginissaanut periarfissat arlaqarput

Naalakkersuisut neqeroorutit tiguneqartut naliliiffigissavaat pisassiissutillu pillugit aalajangiissallutik. Aalajangiineq qanorluunniit inerneqaraluarpat soorunami ataqqissavarput.

Maanna oqallinnermi isumaqartitsiniaasoqarsimavoq, aaqqiissutissaq aalajangersimasoq toqqarneqanngippat tunisassiorfik matuneqariaannaasoq. Uagut sioorasaarineq imaluunniit illoqarfik sallunaveeqqusiullugu aalajangiisitsiniarneq isumaqatiginngilarput, kisianni piffissap ingerlanerani tunisassiorfik matuneqaratarsinnaalissappat, Royal Greenlandip soorunami tamanna nalilersussavaa aaqqiissutissamillu nassaarniarluni misilissallugu.

Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut suliffeqarfittut immikkut ittumik akisussaaffeqarpugut. Akisussaaffik taanna Nunatta sineriaa tamakkerlugu inoqarfippassuarni maanna najuunnitsigut, tulaassisisinnaanermut periarfissiinitsigut, suliffissanik aammalu najukkami inuussutissarsiutinik ingerlatsinermik peqataanitsigut qulakkeerinneqataaffigereerparput – aamma sumiiffinni niuernermik ingerlataqarnissamut tamatigut periarfissaginnerpaajunngikkaluartuni.

Taamaattumik Aasianni tulaassisisinnaanermut periarfissat suliffissallu aarlerinartorsiulissagaluarpata, pisinnaasagut, misilittakkagut najuunnerpullu atorlugit aaqqiissutissap nassaarineqarnissaanut qanoq peqataasinnaanerluta misissuinissamut aamma piareersimassaagut. Tamanna aaqqiissutissamik aalajangersimasumik siumoortumik neriorsuinerunngilaq. Akisussaaffitsinnilli pimoorussinitsinnut takussutissaavoq. Tamannami kikkut pisassiissutinik pissarsinissaannit tamanna pingaaruteqarneruvoq.

Taamaattumik Royal Greenlandip tungaanit isigalugu oqallinnermi pisortanit pigineqarnerup namminersortunillu pigineqarnerup imminnut akerleriissinneqarnissaat pineqanngilaq. Tassami Aasiaat Trawl tassaavoq Royal Greenlandip suliffeqarfiillu namminersortut pingasut suleqatigiinnerat, tassanilu inuit 140-t missaanniittut piginneqataalissapput, taamaalillutillu ataatsimoorluta nalilinnik pilersitatsinnik aamma pissarseqataassallutik.

Matumani pineqarpoq ataatsimoorluta isumalluutit pigisatta aalisarneqarnissaannik aamma niuernermik peqqissumik pilersitseqataanissaannik aaqqiissutinik nassaarnissaq, kiisalu peqatigisaanik Nunatsinni suliassaqartitseqataanissaat ineriartortitseqataanissaallu pineqarluni.

Anguniagaq taanna tunngavigalugu neqerooruteqarpugut.

Isumaqarpugut nukittuumik neqerooruteqarluta. Aasiannut annertoorujussuarmik tulaassuinissamik immitsinnut pisussaaffilerpugut. Sinneqartoorutit ilaasa najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermut utertillugit atorneqarnissaat aamma neqeroorummi aalajangersimavarput. Pisassiissutillu aalisarnissaannut pisinnaasaqarlutalu misilittagaqarpugut.

Maanna Naalakkersuisut aalajangiisussanngorput.

Aasianni aalisarneq suli upperaarput – aammalu ineriartornerup ingerlaqqinnerani Royal Greenland peqataaffissaqartoq upperalugu.

Niels Thomsen
Siulersuisuni siulittaasoq, Royal Greenland